SING, joksi Tine ja minä kutsumme duoamme, sai nimensä sen jälkeen, kun minä metsässä kävellessäni koirieni kanssa, yhtäkkiä sain vaikutelman että joku puhui kanssani. Tulin aukiolle, missä oli monta isoa ja painavaa kiveä, paljon kaunista ja kirkkaanvihreää sammalta, sekä ikivanhoja puita, jotka seisoivat ympärilläni ikään kuin korkea ja komea torni.
Pysähdyin ja kysyin ääneltä:
-Kuka olet?
-Stoff
-Miten niin, ”stoff” ?
-Kyllä, olen pieni kuin ”stoffi”, mutta olen olemassa. Olen peräisin merenneito-olennosta.
-Mutta miten voin puhua kanssasi näin pään sisällä?
-Tänne on tullut toisentyyppinen väriolento, joka osaa kääntää kieltämme ja sillä tavoin voimme ymmärtää toisiamme.
-Mikä sinun nimesi on?
-Sinn
-Voitko kertoa minulle miksi niin monta merimiestä kuoli? Oliko se teidän laulunne johdosta?
-Olen niin pahoillani siitä, mitä tapahtui merimiehille. Me merenneidot emme silloin ymmärtäneet, etteivät he kykeneet hengittämään veden alla. Olimme vain niin rakastuneita heihin.
Kysyin Sinniltä:
-Miten niin rakastuneita?
Sinn vastasi minulle:
-Olimme niin rakastuneita näihin merimiehiin, emmekä ymmärtäneet, etteivät he kykeneet hengittämään veden alla. Meidän evoluutiossa pystyimme nimittäin hengittämään sekä vedessä että ilmassa. Laulu oli meidän kielemme ja tunteemme olivat rehellisiä ja täynnä rakkautta. Olimme todella onnettomia ja surullisia, kun niin monta merimiestä kuoli. Tämä ei todellakaan ollut tarkoitus. Osan heistä kerkesimme pelastamaan maihin, mutta valitettavasti kaukana kaikista.
-Eikö meressä ollut miehiä?
-Oli siellä, mutta ei ollenkaan niin monta kuin meitä naisia oli. Olimme ennen vanhaan olleet ihmisiä, mutta olimme hakeutuneet enemmän ja enemmän mereen, muun muassa paetaksemme vaaroja, kuten vaarallisia eläimiä ja ympäristökatastrofeja. Sitä paitsi ruuan löytäminen merestä oli paljon helpompaa. Meille oli kyllä kehittynyt kidukset, mutta meillä oli edelleen keuhkot, joten pystyimme hengittämään sekä meressä että ilmassa. Lapsemme synnytimme meressä, sillä siellä se oli turvallisempaa. Valitettavasti miehillä oli todella vaikeaa selviytyä meressä, joten siitä syystä pojat kuolivat useammin jo ihan nuoressa iässä.
Kun Tine ja minä mietimme yhdessä miksi kutsuisimme duoamme, satuin samaan aikaan kertomaan hänelle tästä kummallisesta keskustelusta ja voimakkaasta kokemuksestani sen yhteydessä. Yhtäkkiä oli selvä että meidän duomme nimeksi tulisi SING. Voisi kai sanoa, että ”stoffi” merenneito-olennosta meille nimen antoi.
Medicine Wheel – Lääkepyörä
Kauan ennen kuin kumpikaan meistä oli lukenut tai kuullut lääkepyörästä, Siv kirjoitti sanoitukset lauluun nimeltä Medicine Wheel. Minä taas maalasin taulun, jonka nimeksi tietenkin tuli Medicine Wheel. Tämä tapahtui toisistamme riippumatta aiemmin, yhtenä elämämme lukuisista jaksoista, jolloin emme juurikaan olleet yhteyksissä toisiimme.
Kun kerran ryhdyimme jatkamaan yhteistyötämme, pidimme konsertin nimeltä Medicine Wheel, juuri Sivin tekemän laulun mukaan. Kun tutkimme nimessä piilevää merkitystä, kävi selväksi, että kollektiivinen alitajunta oli pitänyt meitä molempia hyvässä, vankassa otteessaan.
Lääkepyörä ilmenee Amerikan alkuperäiskansojen hengellisyydessä. Se edustaa yhteyttä ja harmoniaa, minkä lisäksi se symboloi rauhallista yhteiseloa maan päällä elävien olentojen kesken. Lääkepyörä on ympyrä, joka edustaa luonnollisia ja henkilökohtaisia voimia täydellisessä tasapainossa näyttäen, että kaikki asiat ovat kytköksissä toisiinsa.
Amerikan alkuperäiskansojen kulttuurissa lääkepyörä oli filosofinen järjestelmä ja shamaanikartta. Ne, jotka tahtoivat matkustaa syvälle sisimpäänsä, käyttivät sitä matkansa tiekarttana.
Sanalla ”lääke” oli Amerikan alkuperäiskansojen kulttuurissa eri merkitys kuin nykypäivän kulttuurissamme. Termillä ”lääke” tarkoitettiin sitä elinvoimaa, joka on tärkeä luomisessa ja sitä henkilökohtaista voimaa, jota jokainen ihminen omaa.